maanantai 22. heinäkuuta 2013

Kuntoiluextra

Lukijan toiveesta tulossa vähän tilannekatsausta Barcelonan liikuntatilanteeseen!

Halusin pitkään liittyä kuntosalin jäsenksi mutta kovan etsinnän jälkeen en löytänyt sopivaa;en sijainnilta enkä hinnaltaan. Siispä olen tyytynyt vain juoksemaan.

Viime viikon saldo: 20 juostua kilometriä ja 20 rullaluisteltua. En voi olla kuin tyytyväinen tähän saldoon! Nyt on takana jo kaks kympin lenkkiä Espanjan auringon alla ja tarkotus ois vetää kymppi ainakin kerta viikkoon.

Tarkempaa juoksudataa:

08.07 10,55km, 01:05:27h, 6,12min/km
15.07 4,75km, 00:31:39h, 6,39min/km
18.07 9,70km, 01:01:49h, 6,22min/km
20.07 5,99km, 00:40:00h,6,40min/km


Edellispäivän kutosen jälkeen. After the 6km.


Tälläsiä ulkosaleja ois tarjolla! Free outdoor gym.

Rullaluistimet töistä lainattu ;) Rollerblades from Cooltra ;)

Juoksumaisemat. View while running.
Eka kymppi takana. The first 10 behind.
Last week I run 20 kilometers and did the same amout with rollerblade! I am really proud of myself and I want to continue the same habits; run three times a week, once 10 kilometers and then some rollerblading. I would like to have a gym membership but I have not foun the best one yet...

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Ulkomailla asuminen

Nuorempana haaveilin aina asuvani ulkomailla. En uskonut, että se olisi vaikeaa vaikka kaikkialla niin sanottiinkin. Ajattelin, että elämähän olisi vain yhtä seikkailua ulkomailla asuttaessa.

Asuessani Córdobassa viisi kuukautta Erasmusvaihtoni aikana, koti ikävä iski parin kuukauden jälkeen koska eteen tuli ongelmia, siskontyttö syntyi ja poikaystävän kanssa ei pidetty yhteyttä koska hän armeija aikanaan oli koko ajan metsässä. Kävinkin pikapyrähdyksellä Suomessa katsomassa 5 päivän ikäistä siskontyttöä ja poikaystävää. Olo helpotti, eikä ikävä ollut niin kova. Mutta kaipasin omia rutiinejani, kuten harrastuksia, ystäviä ja töitä. Córdobassa rutiineja ei muodostunut. Mutta koko ajan oli Erasmus yhteisö ympärillä, aina löytyi joku jonka kanssa puuhailla.

Barcelonaan muuttaessani en tiennyt missä asuisin tai kenen kanssa. Tunsin täältä muutaman tyypin mutta siinä kaikki. Kaverit tuli heti ekalla viikolla kylään joten pari viikkoa meni ihan lentäen. Mutta kun istuin ensimmäistä kertaa yksin kotona opparin ääressä ja mietin mitähän sitä huomenna tekisi, meinasi ruveta masentamaan. Ei ole Erasmus yhteisöä ympärillä, ei ole määrättyjä ihmisiä keltä kysyä. Nuorempana oletin, että ulkomailla asuminen on kuin Suomessa asumista, mitä vaikeeta siinä on. Mutta vanhemmiten olen huomannut ettei se niin menee. Ulkomailla ihminen löytää itsestään ihan uusia puolia, hyviä että huonoja.

Olen taas kasvanut. Ulkomailla olo kasvattaa joka kerta. Tänne muuttoa helpotti se, että tunsin kulttuurin sekä kielen. Ilman tätä tuntemusta olisin varmaan vaipunut syövereihin mutta nyt synkistelyä kesti vain hetken. Kun löysin omat rutiinini (juoksu, ruuanlaitto, juhliminen, ystävät, työt...) ja opin mistä etsiä tietoa sekä MUISTAN KYSYÄ (Suomessa ei kysytä,täällä kysytään) niin kaikki sujuu.

Mitä tällä kirjoituksella haluan sanoa on, tehdäkseen jotain uskomatonta, on mentävä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Alussa en tiennyt tai tuntenut ketään ja ahdisti mutta kun antoi tilanteelle aikaa niin kaikki on parhain päin ja rakastan Barcelonaa <3 Täytyy uskaltaa.

3 tips when moving abroad:go out, be brave, use the language
When I was young, I always wanted to live abroad. I thought that it cannot be different compared to life in Finland. But I was wrong,it is not the same thing. I have noticed that in abroad you learn things about yourself, good and bad things.

When I was in exchange, I missed home when I got lots of problems, when my sister got baby and because I did not speak ever with my boyfriend. I went to visit them and everything was okey. Erasmus exchange is different because then you have Erasmus family with you and then you can be "stupid" more easily because you are in Erasmus. You do not have to know everything yourself.

Going outside of your comfort zone makes you grow. I have grown a lot already during these 1,5 months. I knew the culture and language beforehand which helped a lot. It took me a while to get used to the life in Spain, but now when I have my own rutines and I know from where and from who to ask, I love Barcelona. You have to be brave to be able to live in other country.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Harjoittelijana

Sometimes we rent all of the scooters

Preparing new scooters

Stickers to the new scooters

First opening alone!

So hot that wettintg the streets is necessary

We are the best <3
Puoltoista kuukautta takana Cooltrassa enkä vaihtais harjottelupaikkaa mistään hinnasta. Jos ekana päivänä ois kysytty hlauanko jonnekin muualle olisin sanonut kyllä. Ensimmäinen päivä oli nimittäin tosi raskas kun puuttu paljon tietoa ja kokemusta ja kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ei saanut vastausta. Mutta jo viikon jälkeen, kun oppi tavan toimia ja etsiä tietoa oikein, olin kuin kotonani.

Työpaikan kulttuuri on aivan erilainen kun Suomessa. Täällä pomot on pomoja ja harjoittelijat on vaan harjoittelijoita. Oppiminen on omalla vastuulla, jos et etsi tietoa ja vastuuta, ei sitä myöskään anneta. Ite sain vastuun avata liikkeen yksin viikonloppuna ja oon todella ylpee itestäni että sain sen tehdä ja onnistuin. Joo, ei ehkä vaikee homma, mutta täällä sitä ei yleensä anneta harjoittelijoiden vastuulle.

Parasta on Cooltrassa on se, että joka päivä on erilainen ja aina oppii jotain uutta. Jos ei muuta niin uutta sanastoa. Joskus jaan flaijereita kadulla ja myyn skoottereita, toisinaan oon toisella liikkeella vastaamassa puhelimeen, eilen kuljetin skoottereita toiselle firmalle ja oon ollu myös lentokentällä vastaanottamassa asiakkaita. Koskaan ei aamulla tiedä mitä päivä tuo tullessaan.

Vaikka skoottereiden vuokraus kuulostaakin helpolta niin ei tämä työ sitä aina ole. Meillä on vieressä kilpaieva yritys ja joskus asiakkan voittamiseksi käydään koviakin kiistelyjä. Kaikki harjottelijat ei sitä kestä ja muutama onkin jättäny harjoittelun sikseen jo heti alussa. Mutta meikä onkin suomalainen jolla on sisua.

Jatkuu.


I have been in my internship one and half month. If you had asked me in my first day, would I like to change my internship place, I would have said yes. But already after a week I would have said that I love cooltra, and I definetely not want to change.

The working culture is totally different. Bosses are bosses and interns are interns. That took me a while to learn because in Finland is more equal. Also learning is more on your own responsibility, if you do not look for the knowledge and responsibility, you are not given either. I as an intern got my first opening responsibility after a month and a half and I am proud of myself. I hope that during the 3,5 months that I still have left, I will get more responsibility.

The best in Cooltra is that everyday I learn something new and the days are never the same. Sometimes I stay whole day in the street selling our scooters, sometimes I am upstairs entering contracts to our system, yesterday I had to deliver scooters to other company,next week I am going to our other shop... As I said everyday is a new day.

Of course this is hard work as well. We have a competing company next to us and sometimes you need lots of discussing with them and with clients to win the situation. Some of the interns have already quitted because they could not handle these situations. I mean, it has been their own will. As I said before, I would have changed in my first day. But now, not in any price.

To be continued.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Bunkers del Carmel

Bussi 28 ja mennään Parc Guellin yläpuolelle. Siellä jäädään lähes vikalla pysäkillä pois ja kiivetään polkua pitkin ylös punkkereille. Ja mitkä näkymät !!!!! Paikka ei oo turistien tiedossa, kaveri osas viedä sinne ko oli paikalliselta kaverilta paikasta kuullu. Juhlittiin synttäreitä, juotiin ja syötiin ja nautittiin maisemasta. Oli hyvä perjantai-ilta, sanon minä.

We went with friends to bunkers of Carmel to see the panorama of Barcelona. Really nice view without turists!


 




tiistai 9. heinäkuuta 2013

Corre corre

Töitä töitä ja töitä. Viime viikolla oli vaan yksi vapaapäivä ja sen käytin shoppailuun ja ripsenpidennyksiin.  Tänään vapaa, samoin huomenna. Huomenna työkavereitten kanssa mennään ulkoilma leffaan!! Tässä kuvamateriaalia parilta viikolta. Poikaystäväkin tänne lentää jo ihan ihan kohta ja saan itelleni virallisen kuvaaajan ;)


Work work and work. Last week I had only one free day and I was using it for shopping and eye lash extensions. Tommorrow I go with my collegaues to open air cinema! Here some pictures from couple weeks. Only couple days and my boyfriend comes and then I get official photographer ;)


Kahvi tulee pöytään tilaamatta, ruma mutta maukas croissantti.



La Vietnamita opening

Olutta avajaisissa

Tapas

Laukkumyyjät juoksee poliisia karkuun :D

Tiramisu at work

Kotimatkan varrella

Ranta aamulla

Always is happening something.

Ihan ko Suomessa:mansikoita ja maitorahkaa ja Lidlin kurkkuja.