Ripsenpidennykset

Työkaverin vastaus kun kysyin että missähän voisin ripseni huollattaa "ai, eikö noi ookaan sun omat? En ois ikinä uskonu että on pidennykset!" Tämähän tarkoittaa vain sitä että pidennykset on hyvin ja taitavasti tehty jos niitä ei erota aidoista ;)

Mutta siihen huoltoon. Ei tiennyt työkaverit, käskivät vaan kysellä. Aloitin kosmetiikka liikkestä, tietäsivätkö he. Neuvoivat kysymään läheisestä karvanpoisto (:D) paikasta, että siellä tekevät ainakin jotain ripsiä. No niinhän ne teki, mutta päivän kestäviä erikoisuuksia. Neuvoivat googlettamaan ja antoivat määritelmän espanjaksi. Löytyihän paikka vihdoin kun tarpeeksi etsi! Tuntuu, että Suomessa ripset voi huollattaa missä vaan, täällä sai koirien ja kissojen kanssa etsiä!

Kävin keskiviikkona paikan päällä Vanitas Espaissa varaamassa ajan, hyvin sai ajan lauantaille. Paikka näytti hienolta, asiakkaita näkyi skumpaa juomassa odotellessaan.

Ja mikä taivas paikka olikaan lauantaina. Ajanvaraus oli ajallaan, pääsin tilojen perimmäisen huoneeseen, yksin, hoitopöydälle, peiton alle, ilmastoinnin läheisyyteen muusikin soidessa. Niin rentouttava puolitoista tuntinen että siellä voisi käydä vaikka joka viikko. Paikka tarjoaakin jos jonkinlasista hoitoa ja hemmottelua, voi olla että joudun kokeilemaan muutakin kun ripsihuoltoa. Aika Suomen hintatasoissa mennään, ripsihuolto oli 15€ per kulunut viikko. Nyt kelpaa taas hetken näillä ripsillä päästellä menemään!

Answer of my collegue when I asked where I can get maintenance for my lash extensions was "Those are not yours? They look like real one!" Good that they look natural ;) Hard job it was to find a place that would do the lashes, in Finland it seems to be everywhere but here nowhere...  Finally I found it after asking, asking and googeling. I went to reserve a time for me on Wenesday and I got it easily for Saturday. Then on Saturday I felt like in heaven, it was so relaxing and beautiful place that I think I have to try some other treatment from their catalogue as well... Now my lashes are ready to action again!

Before

After

Before

Before

After

After

Mitä tänään opinkaan...

...No ajamaan skootterilla tietysti! Johan se oli aikakin, kaks viikkoa oon ollu töissä skootterin vuokrausfirmassa. Ensin ajelin vähän edestakasin jalkakäytävällä ja sen jälkeen ei muutakun työkaverin kyytiin noutamaan skootteria eräältä hotellilta. Ja niin ajoin sitten hyljätyn skootterin kotiin takaisin. HUH HUH sanon minä. Ajaminen on helppoo ja liikennekään ei ole niin kauhea kuin luulin mutta ne kadut... Miten opin ne ikinä???

I learned today how to drive scooter, it was about a time already, I have been working in scooter renting firm for two weeks already! First a bit training in sidewalk and then I went with my work collegue to pick one scooter from hotel. Driving is not hard, neither the traffic but how can I learn the streets????

Kaksi viikkoa

Suomea! Finnish!

Erään baarin pöytä. Table in one bar.

Joka aamuiset mansikkamurot. Strawberry cereals of my mornings.

Tapas

Torre Agbar

Kenkien bongailua häihin. Looking for shoes to the wedding.

Aqua

 

Kuvia puhelimen kätköistä kahden viikon ajalta. Photos from my phone during the first two weeks.

Työharjoittelu

Hyvvee kahvia ennen aamuvuoroa.

Suuri osa mun elämää täällä Barcelonassa on totta kai mun työharjoittelu, senhän takia tänne alunperin tultiinkin. Alunperin halusin työharjoitteluun Etelä-Amerikkaan mutta tajusin, että sehän olisi ihan hullun hommaa lähteä sinne näin kihlautuneena, eihän sellaista aikaa erossa kestäisi vanha Erkkikään. Niinpä syksyllä lähdin etsimään harjoittelumahdollisuuksia Espanjasta ja löysin Spain Internship:in jotka sitten lähti paikkaa mulle etsimään. Muutaman hakuammunnan jälkeen löydettiin Cooltra Motos, joka siis vuokraa skoottereita. Ajattelin, että ihan sama mitä teen, vietän kesän Barcelonassa, rannalla espanjaa puhuen.

Työsopimuksessa päätehtäviksi on lueteltu myynti, asiakaspalvelu, markkinointi ja hallinnolliset tehtävät. Aloitin työt torstaina 30.5 ja ensimmäiseksi mut laitettiin pihalle jakamaan flaijereita ja katsastamaan mahdollisia asiakkaita. En saanut myydä enkä tehdä sopimuksia. Siinä vaiheessa ajattelin, että kuolen tähän kesään jos koko viisi kuukautta on tälläistä. Mutta jo perjantaina pääsin toiselle toimistolle, joka vuokraa skoottereita vain kuukausiksi. Vastailin puhelimeen! Vihaan vastaamista ja soittamista ja mitäs minä siellä koko päivän teinkään kun niitä hommia. Kummasti siinä vaan oppii kun on pakko, kieli tietenkin tuottaa välillä ongelmia kun ei tuo espanja ihan äidinkieli ole.

Reilu viikko takana ja johan sitä on oppinut kaikennäköistä! Saan jo tehä sopimuksia, tallentaa niitä ja toimistolla olen ollut puhelintyttönä. Joka päivä opin lisää ja luulen, että tulen vielä tarpeeseen firmalle, vietänhän siellä niin pitkän ajan. Toimisto on auki kesäaikana 900-2100 ja työvuorot on jaettu kolmeen osaan: 900-1800, 1000-2000 ja 1200-2100. Keskimmäisessä vuorossa kahden tunnin ruokatauko, muissa tunnin. En ole koskaan saanut syödä niin pitkään kun täällä saan!

Huge part of my life here in Barcelona is my internship. Because of my internship I came here. First I wanted to go to South America to do my internship but then I realized that it would be too hard for our relationship and I started to look for place in Spain. With help of Spain Internship I found Cooltra Motos, which is a company that is renting scooters. I started 30.5 and first I was just sharing flyers to people. I thought I will die if the whole summer will be like this. But nooo, next day I was already in other office answering to the phone (I hate answering to the phone,so imagine how it was when I did it it Spanish!?) and during the week I have learnt how to do the contracts, how to put them into system and so on.. During this 5 months I will learn a lot! During summer time the office is open from 900am until 900 pm and the day is divided to three shifts: 900-1800, 1000-2000 and 1200-2100. The shift from 10-20 has a break of two hours, the other shifts have one hour break. I have never had so much time for eating!

Juokseminen

Vihasin ennen juoksemista. Se ei vaan ollut mun laji. Sit päätettiin ruveta juoksemaan yhdessä ja perustettiin Kuntoklubi. Ensimmäinen juoksukerta oli 7.1.13 ja muistan miten kuollut ja ylpeä olin ekan lenkin jälkeen. Matkaahan oli huimat 3 km korkeintaan ja pituuttaa kaksikymmentä minuuttia. Mutta siitä se lähti. Jatkettiin juoksua, joskus kaksin, joskun viiden ihmisin voimin. Yksin en olisi siihen pystynyt, mutta jättäessäni Kuopion, oli juoksu jo rutiinia. Tavoite tammikuussa oli unohtaa vihasuhde ja tehdä juoksusta arkea.

Onneksi rutiini tuli muodostettua Suomessa koska takkusi aloittaa uudestaan. Kuvitellaanpa etten olisi aloittanut juoksua Suomessa ja aloittanut vasta täällä Barcelonassa, mitä siitä olisi tullut? Voin kertoa, ei yhtään mitään.

Kävin eilen ensimmäistä kertaa juoksemassa täällä. Lähdin työpaikalta ja kävin juoksemassa rantaa pitkin yhteen suuntaa ja sitten takasin. Puolet matkasta juoksin rannalla hiekassa ja puolet kadulla. Hiekassa juoksu otti kovasti nilkkoihin ja tänään on tuntunut myös etureisissä. Mutta tein sen. Tästä se lähtee.

Kumman paljon oli kanssajuoksijoita, lähes poikkeuksetta miehiä! Ja miten kovaa ne juoksikaan... No, ne oli espanjalasia ja paljon tottuneempia juoksemaan lämmössä, eivät varmasti pärjäis pakkasissa niin kuin me suomalaiset ;) Huomenna sitten Parc Güelliin juoksemaan!

 I used to hate running. Then we decided to start running together and the first time to run was 7.1.13 and I can remember how dead and proud I was after that time. We continued and I started to like running. I made running as a rutine in Finland so it was almost easy to continue running here in Barcelona. Yesterday after my work I went to run to the beach, running half way in the sand and half way in the street. Running in the beach made my ankles to hurt but who cares, I did it !! There were quite many other runners as well but they were men! Tomorrow I will go to run to Parc Güell :)

Voihan ketutus!

Juuri kun minä ajattelin miten mukavaa ja kätevää on matkustaa tällä 3 kuukautta voimassa olevalla metrokortilla, sain sakot.

Tarkastaja on kerran aikaisemminkin viilannut korttini ja silloin mitään ongelmaa ei ollut. Mutta tänään tarkastaja rupesi tenttaamaan mikäs numero se tässä sinun kortissa oikein on? Ensin en edes tajunnut mitä numeroa tarkoittaa, kunnes selvisi että puhuttiin passini numerosta. No missäs se passi sitten on? Eipä se nyt mukana työmatkalla ole! Jassoo, no enhän minä voi tietää kenen matti meikäläisen passin numero tässä oikein on joten se on minun nyt otettava tämä kortti pois sinulta ja annettava 100 € sakkoa.

Että kiitos, hyvää torstaita.


Supervisor wanted to see my metro card if it is valid. Yes it was but he did not believe that the number of the passport is mine because I did not have my passport with me.  Fine of 100€ thank you and goodbye.

Park Güell

Puisto,jonka Antonio Gaudi on suunnitellut, valmistui vuonna 1914 ja kuuluu Unescon maailmanperintökohde listaan. Ja on muuten ihan tuossa minun naapurissa! Joten arvatkaas missä tämä tyttö rupeaa aamulenkkinsä juoksemaan?!?!?

Park, which is designed by Antonio Gaudi, completed 1914 and now on Unesco World heritage list. And is located just next to my aparment! Guess who is going to start running there?!?!