Viimeistä viedään

En ees enää jaksa luetella mitä teen viimestä kertaa Barcelonassa. Mutta sen kerron että lämpöasteita on reilu 25 ja aurinko porottaa joten rannallehan sitä on suunnattava.

Joka ikisen ihmisen kohalla jolle oon joutunut sanoon näkemiin,haikeus on vaan lisääntynyt. Vielä en tiiä palaanko Barcelonaan ja jos palaan niin kuinka pian. Mutta jos oon puoli vuotta pois niin unohtaako ihmiset mut? Inhoan tulla unohdetuks ja rakatan sitä kun ihmiset sanoo:"nähdään vielä maanantaina ennen ko lähet,vielä ei tarvii hyvästellä."

Hyvin on tullu tässä viiden kuukauden aikana opittua espanjalaisia tapoja:aamupalan nautin töissä ja riittää pelkkä kahvi ja croissantti,illallinen nautitaan helposti yhdeksän jälkeen, pari kaljaa on hyvä idea mihin aikaan päivästä vaan,kymmenen minuutin myöhästyminen ei merkkaa mitään ja lounaaks nautitaan jotain kevyttä. Yks asia mistä oon ylpee on että nykyään käytän pankkiautomaattia espanjaks. Minun mielestä kaks varmaa merkkiä siitä että on oppinu kielen on,että ymmärtää vitsit espanjaks ja nostaa rahaa espanjan kielellä. Pankkiautomaatti on merkki koska se on virallista kieltä ja virallisia toimintoja joten on tärkeetä ymmärtää mitä tapahtuu ja jos pystyy luottamaan espanjaansa niin paljon että käyttää sitä virallisena kielenä on kielen taso hyvä.

Tässä viimeset kaks viikkoo (siis siitä lähtien ko sain opparin palautettua) oon yrittänyt tehdä mahollisimman paljon kaikkee;maistella churroja,mojitoja,erilaisia ravintoloita,käydä eri paikoissa ostoksilla... Kuvia oon ottanu kaikkialla joten postauksia on tulossa myöhemmin runsaasti. Suomessa masennuksen hetkinä rupeen käymään kaikkee läpi ja purkaan fiiliksiä. Nyt nauttimaan varvassandaalikelistä.

I have only couple days left here in Barcelona and for my luck today is 25 degrees and sunny. That obligates me to go to the beach ;) I have already started to say goodbyes to the people I wont see anymore and any new goodbye makes me feel sad. I don't know if I am coming back to Barcelona and if I am coming,when I am coming. If it takes half a year,do the people forget me?

In five months I have learned any Spanish habits; I have my breakfast at work and just coffee and croissant is enough,dinner is fine to eat after nine,beer is good idea at any time in a day,being late ten minutes is normal and lunch is always light. I have also learned to use cash machine in Spanish which makes me really proud of my Spanish.

After I returned my thesis,basically last two weeks,I have been trying to do as many new things a possible;new restaurants,mojitos,churros,shopping... I have been taking many pictures and when I am back to Finland I will show all the places I have found in here. But now is time to go to enjoy the weather of the flip-flops ;)

Elossa

Täällä minä vielä oon. Neljä viikkoo Suomeen paluuseen. Opparin palautukseen 8 päivää. Uus puhelin on huippu käytössä, eilen kaaduin skootterilla, vammana onneksi vaan mustelmat ja pieni lasku korjaamolta.

Yö menee stressatessa opparista ja päivät menee töissä. Töitä on ihan hurjasti ja tuntuu, että mun vastuut vaan kasvaa päivä päivältä. Lämmintä on riittäny vielä mutta tänään piti nauttia ensimmäinen teekupponen ilta viileyteen.

Liityin kuntosalille jossa oon viikon aikana ehtiny käydä kahdesti. Tämä kyllä korjataan. Tänään kävelin jos sisälle mäkkäriin kun päätin että sittenkin salaattibuffetti. Hyvä mieli tuli vaikka tuplasti enemmän meni rahaa.

Kuhan oppari on palautettu ens viikolla niin tämäkin blogi taas herää.

I am still here. Four weeks and I will be back in Finland. I have 8 days until I have to give my thesis back. My new phone is amazing in use. Yesterday I fall down with scooter, luckily nothing serious did not happen.

At night I stress about my thesis and during the day I work a lot. I feel like I got every day more responsibility. It is still warm here but today I had to drink first cup of tea for evening "coldness". I signed into gym and I have been there only twice in a week. But the situation will change when I get rid of the thesis. I did one good decision today; I walked into McDonalds but when I got in, I turned around and went to eat to salad buffet. Life is good.

Muutoksen tuulet

Miestä ei ole enää ja sitten lähti tukkakin. Kulkuväline ei ole enää metro vaan skootteri Mitähän sitten keksis? ;)

I dont have a boyfriend anymore neither hair. I am not using metro anymore, I am using scooter instead. What should I do next? ;)

Lomalla viimeinkin

Mitä mitä sehän on jo syyskuun ensimmäinen päivä ! Elokuu vilahti ohitse niin etten huomannutkaan ja nyt tässä on sitten kaikenlaista postattavaa! Aloitetaan kahden viikon lomasta Suomen kamaralla.. Oli ihan mahtava loma, oli paljon tekemistä mutta löyty myös rentoilu hetkiä. Koko loman kohokohtahan oli siskon häät joissa olin kaasona. Mutta oli ihana palata takas Barcelonaan <3

Whaaat, it is already September?!? Time is running so fast and so much had happened.. I will start with my holiday in Finland, which was awesome! The main thing was the wedding of my sister where I was a bridemaid :) But honestly it was nice to come back to Barcelona <3

Kyydin odottelua lentokentällä. Noutaja ajo Tampereelle sit Helsingin kautta.. Waiting in airport.

Eka yön nukuin siskojen välissä <3 First night I slept between my sisters.

KYLMÄ ! FRIO!

Vettä... Raining..

Siskontyttö harrasti piiloutumista kaupassa..My niece like to hide..

Astetta villimpi ilta takana. A bit more wilder night behind...

Käväsin koulussakin, tarjoilut maistu! I visited school and had some nice muffins there!

Ilta-ajelut. Driving to the sunset :)

TREENIÄ! TRAINING!

Poikien kanssa pyöräretkellä. Bicycling with the boys.

Mummolan tarjonnat. Visiting grandparents

Hääpaikka päivää ennen häitä. Wedding place one day before the wedding

Kampaus tekovaiheessa. My hair on the way.

Lähdössä kirkkoon. On the way to the church.

Juhlien baari. The bar in wedding.

mojitoooo

Illalla viileni 5 asteeseen. In the evening it went down to 5 degrees..

Krapula mättöö. Food after the party :D

Kummityttö <3

My niece <3

 

Ulkomailla asuminen

Nuorempana haaveilin aina asuvani ulkomailla. En uskonut, että se olisi vaikeaa vaikka kaikkialla niin sanottiinkin. Ajattelin, että elämähän olisi vain yhtä seikkailua ulkomailla asuttaessa.

Asuessani Córdobassa viisi kuukautta Erasmusvaihtoni aikana, koti ikävä iski parin kuukauden jälkeen koska eteen tuli ongelmia, siskontyttö syntyi ja poikaystävän kanssa ei pidetty yhteyttä koska hän armeija aikanaan oli koko ajan metsässä. Kävinkin pikapyrähdyksellä Suomessa katsomassa 5 päivän ikäistä siskontyttöä ja poikaystävää. Olo helpotti, eikä ikävä ollut niin kova. Mutta kaipasin omia rutiinejani, kuten harrastuksia, ystäviä ja töitä. Córdobassa rutiineja ei muodostunut. Mutta koko ajan oli Erasmus yhteisö ympärillä, aina löytyi joku jonka kanssa puuhailla.

Barcelonaan muuttaessani en tiennyt missä asuisin tai kenen kanssa. Tunsin täältä muutaman tyypin mutta siinä kaikki. Kaverit tuli heti ekalla viikolla kylään joten pari viikkoa meni ihan lentäen. Mutta kun istuin ensimmäistä kertaa yksin kotona opparin ääressä ja mietin mitähän sitä huomenna tekisi, meinasi ruveta masentamaan. Ei ole Erasmus yhteisöä ympärillä, ei ole määrättyjä ihmisiä keltä kysyä. Nuorempana oletin, että ulkomailla asuminen on kuin Suomessa asumista, mitä vaikeeta siinä on. Mutta vanhemmiten olen huomannut ettei se niin menee. Ulkomailla ihminen löytää itsestään ihan uusia puolia, hyviä että huonoja.

Olen taas kasvanut. Ulkomailla olo kasvattaa joka kerta. Tänne muuttoa helpotti se, että tunsin kulttuurin sekä kielen. Ilman tätä tuntemusta olisin varmaan vaipunut syövereihin mutta nyt synkistelyä kesti vain hetken. Kun löysin omat rutiinini (juoksu, ruuanlaitto, juhliminen, ystävät, työt...) ja opin mistä etsiä tietoa sekä MUISTAN KYSYÄ (Suomessa ei kysytä,täällä kysytään) niin kaikki sujuu.

Mitä tällä kirjoituksella haluan sanoa on, tehdäkseen jotain uskomatonta, on mentävä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Alussa en tiennyt tai tuntenut ketään ja ahdisti mutta kun antoi tilanteelle aikaa niin kaikki on parhain päin ja rakastan Barcelonaa <3 Täytyy uskaltaa.

3 tips when moving abroad:go out, be brave, use the language

When I was young, I always wanted to live abroad. I thought that it cannot be different compared to life in Finland. But I was wrong,it is not the same thing. I have noticed that in abroad you learn things about yourself, good and bad things.

When I was in exchange, I missed home when I got lots of problems, when my sister got baby and because I did not speak ever with my boyfriend. I went to visit them and everything was okey. Erasmus exchange is different because then you have Erasmus family with you and then you can be "stupid" more easily because you are in Erasmus. You do not have to know everything yourself.

Going outside of your comfort zone makes you grow. I have grown a lot already during these 1,5 months. I knew the culture and language beforehand which helped a lot. It took me a while to get used to the life in Spain, but now when I have my own rutines and I know from where and from who to ask, I love Barcelona. You have to be brave to be able to live in other country.

Corre corre

Töitä töitä ja töitä. Viime viikolla oli vaan yksi vapaapäivä ja sen käytin shoppailuun ja ripsenpidennyksiin.  Tänään vapaa, samoin huomenna. Huomenna työkavereitten kanssa mennään ulkoilma leffaan!! Tässä kuvamateriaalia parilta viikolta. Poikaystäväkin tänne lentää jo ihan ihan kohta ja saan itelleni virallisen kuvaaajan ;)


Work work and work. Last week I had only one free day and I was using it for shopping and eye lash extensions. Tommorrow I go with my collegaues to open air cinema! Here some pictures from couple weeks. Only couple days and my boyfriend comes and then I get official photographer ;)

Kahvi tulee pöytään tilaamatta, ruma mutta maukas croissantti.

La Vietnamita opening

Olutta avajaisissa

Tapas

Laukkumyyjät juoksee poliisia karkuun :D

Tiramisu at work

Kotimatkan varrella

Ranta aamulla

Always is happening something.

Ihan ko Suomessa:mansikoita ja maitorahkaa ja Lidlin kurkkuja.